Olin eilen pimennyksen jalkeen varsin poikki ja lahinna nukuin hotellissa, jonka buukkasin itselleni Natalin keskusta-alueelta. Ehka hieman kuumettakin on. Halpa ruokapaikka oli aivan hotellin vieressa. Hyva homma.

Tein pari kierrosta keskustan kauppoihin, muttei siella ollut mitaan persoonallista. Lencoisin keskustan kaupat 4 paivaa sitten, vaikkakin hyvin rajalliset, olivat kiintoisammat, koska tuotteet olivat paikallisia (savisaippuaa ynna muuta). Samoin oli vuosi sitten Venezuelan kaupat ja torit taynna intiaanituotteita, mika positiivisena seikkana merkille pantakoon. Globalisaatio epainnostavine standardituotteineen on jyrannyt Natalin.

Nyt on torstai 30.3. ja aamua mennaan. Olisin valmis jo lentamaan taalta pois, mutta lippu on lauantaille. Odotan Natalin bussiaseman liepeilla lahtoa Maracajauhun (Natalista 50 km pohjoiseen), jossa voi snorklata. Jaksanko edes sita, saa nahda.

Jos en jaksa, teen sita mika oli kivaa Camurupimissakin. Auringon laskettua menen posadan terassille, jolloin tuuli puhaltaa merelta, aallot loiskii, lohoan riippumatossa ja luen Sinuhea.