Saavuin Nataliin tanaan 27.3. onnistuneesti. Matka kesti 24 tuntia ja jalat ovat okei, eivat turvonneet. Teoriani suolatasapainon vaikutuksesta jalkojen turvotukseen sai tukea, silla ennen matkaa soin keon suolaa (=korvasi hikoilun aiheuttaman puutteen).

Auringonpimennyksen takia tanne tultiin, jos ei joku tiennyt.

Saman reissun Lencoisista Feira de Santanan kautta tekivat australialaiset Bernie ja Alison ja israelilainen Omri (sama mies jonka tapasin 24.3., kertoi mielellaan elamastaan, kasvoi kibbutsilla ja oppi kunnolla lukemaan vasta aikuisena, nyt puhuu kuukauden taalla oltuaan portugalia eli ilmeinen luonnonlahjakkuus tai late-bloomer kuten Amerikassa sanottaisiin). Kaikki olivat kuulleet pimennyksesta viikko sitten, ja siita, etta taalla jarjestetaan joku kekkeri Praia da Pipa -rantakohteessa 80 km Natalista etelaan. Sinne he bussista jaivatkin.

Tahtitieteen harrastajia he eivat olleet. Selostin pimennyksen kulkua ja ajoitusta papereista, jotka mulla on mukana. Nain se menee: keskiviikkona aamulla aurinko nousee klo 5:24 valosarvet edella, silla aurinko on jo silloin 85% pimentynyt ylapuolelta. Vain 11 minuuttia siita auringon alareuna on noussut 4 halkaisijansa korkeudelle (auringon alareunasta mitaten), jolloin pimennys on taydellinen. Siita 2 minuuttia ja taydellinen pimennys loppuu auringon noustua viela yhden halkaisijansa verran lisaa horisontin ylapuolelle. Sen jalkeen kuu siirtyy vaiheittain pois vapauttaen auringon kiekon klo 7 mennessa.

Itse tulin Nataliin varmistaakseni, etta paasen nettiin tutkimaan saatilaa. Mitaan muuta en aio taalla tehdakaan joten buukkasin (surkean) hotellin ja tulin nyt tutkineeksi, etta saa keskiviikkona aamulla on 70/30 sen puolesta, etta pimennys nakyy. Tamakin on pimennysvyohyketta, mutta tod.nak. huomenna siirryn etelammas johonkin rannalle lahemmas vyohykkeen keskustaa. Silla siirtymalla saavutan 25 sekuntia lisaa pimennysta = yhteensa 1 minuutin ja 57 sekuntia.

Niin ja sanottakoon viime yon bussimatkasta viela, etta yhdella pysahdypaikalla oli auton yliajama 15 cm kuoriainen. Kun ei muuta ollut, laitoin sen maassa olevaan pussiin ja taskuun. Kuitenkin kun tasku rupesi heilumaan, koin inhimillisen tunteen ja siksi kateni heitti pussin roskiin. Tama pahoitellen kerrottakoon herra hyonteistenkeraajalle, joka ei nyt saakaan kokoelmaansa taydennysta.